Senat sakaisin – erilaiset oppijat

Tänä vuonna koulutiensä aloitti melkein 60 000 lasta. Jokaisella heistä on yksilöllinen tapansa oppia. Heidän joukossaan on myös niin sanottuja erilaisia oppijoita, jotka voivat kulkea virallista opetussuunnitelmaa hieman omalla tavallaan. Nykyään on onneksi paljon erilaisia tukitoimia, joiden avulla jokaista autetaan oppimaan riittävät valmiudet niin lukemisessa kuin laskemisessakin. Kaikenikäisiä hyödyttävät myös mm. selkokieliset kirjat ja lukikoiratoiminta. Jokaisella on oikeus oppia!

Oppimisvaikeuksiin on suhtauduttu eri aikoina eri tavoin. Impivaaran seitsemästä veljeksestä suurinta osaa pidettiin yksinkertaisesti paksukalloisina ja tyhminä, kun kirjaimet eivät menneet heille jakeluun. Joskus erilaiset oppijat on vain jätetty rauhaan joukon ulkopuolelle, ja joskus heistä on omia aikojaan kasvanut tunnettuja tieteen ja taiteen tekijöitä. Kaikki varmasti muistavat Einsteinin pohtiessaan, voiko kankeasti koulutien aloittanut lapsi pärjätä maailmassa. 70-luku taas muistetaan tasapäistämisen vuosikymmenenä, jolloin oppijoiden ääripäitä ei juurikaan otettu huomioon. Nykyään taas oppimisen tiedostetaan olevan henkilökohtaisempaa, johon jokaisella on oma tapansa. Kouluissa on käytössä useanlaisia tukitoimia, joilla erilaisten oppijoiden koulutietä voidaan tehdä kaikille mukavaksi kulkea.

Tekstin tuska

Arviolta 6-10 %:lla väestöstä on jonkinasteisia lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä hankaluuksia. Taipumuksen lukivaikeuksiin on todettu olevan osittain perinnöllistä ja usein esiintyvän suvuittain. Lukivaikeusgeenejä on löydetty jo useampia. Joskus vaikeuksien taustalla voi olla sikiön kehitykseen liittyvät seikat, synnytyksen jälkeiset hetket, varhaislapsuuden sairaudet tai vammat tai puhdas sattuma.

Lukivaikeudet ilmenevät monella tavalla. Ne voivat ilmetä lukemisen hitautena, luettujen kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeutena, kirjoitusvirheinä ja etenkin pitkien vokaalien ja kaksoiskonsonanttien puuttumisena sekä oikeinkuulemisen vaikeutena. Lukemaan opettelevilla lukivaikeudet voivat olla hankaluutta ymmärtää tavujen ja äänteiden vastaavuuksia. Lukivaikeuksien keskeisenä syynä pidetäänkin hankaluutta hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa.

Lukivaikeuksiin voi liittyä myös ongelmia kielellisessä lyhytkestoisessa muistissa ja sen kapeudessa, joka voi hidastaa uusien asioiden mieleen painamista.

Hyppivät rivit ja huimaus

Yhtenä lukemisen ongelmana voi olla katseen kohdistamisen vaikeus. Lukiessa rivit hyppivät eikä katse meinaa pysyä oikeassa kohdassa tekstiä. Syynä – tai ainakin osittaisena syynä – saattaa olla niin sanottu hyvälaatuinen asentohuimaus, joka johtuu sisäkorvan tasapainoelimen toiminnan häiriöstä.

Tasapaino-ohjauksen häiriö saattaa haitata silmää ohjaavien lihasten toimintaa: lukijan silmissä rivit voivat pomppia, lukusuuntaa saattaa olla vaikea pitää yllä, kirjaimet, numerot ja tavut saattavat helposti vaihtaa paikkaa ja samannäköiset merkit sekoittua toisiinsa.

Asentohuimaus voidaan todeta lääkärissä yksinkertaisen testin avulla ja sitä voidaan hoitaa lääkärin neuvomalla kotihoidolla tekemällä erilaisia kääntyilysarjoja.  Asentohuimaus voikin olla vain yksi osasyy havaituille oppimisvaikeuksille.

Pitkäaikainen huimaus saattaa vaikuttaa myös lihaksistoon erilaisina jännitystiloina vaikuttaen motorisiin taitoihin ja esimerkiksi lapsen liikunnallisiin kykyihin tai käsialaan.

Etana_Editions_KIDDO_koko_sivun_kuvitukset-1

Moniaistikanavainen oppiminen

Jos oppijalla on tarkkaavaisuuteen ja hahmottamiseen liittyviä vaikeuksia, on syytä kokeilla moniaistisia oppimistilanteita, joissa kaikki informaatio ei välity vain yhden kanavan kautta, esim. kuulonvaraisesti. Nykyään luokissa onkin käytössä paljon erilaisia oppimisen välineitä ja muotoja, ja opetus voi myös perustua esimerkiksi toiminnallisuuteen.

Jokaisella on omin tapansa oppia. Visuaalinen oppija oppii näkemällä ja katselemalla. Hän painaa asiat mieleen kuvina, mistä johtuen erilaiset mielikuvat voivat olla tehokkaita apukeinoja muistamisessa. Visuaalinen oppija muistaa kirjasta tarkkaan sen kohdan sivulla, jolla muistamansa tieto sijaitsi. Auditiivinen oppija oppii kuulon varalla muistaen sen, mitä on puhuttu ja keskusteltu. Auditiiviselle oppijalle onkin suurta hyötyä opetuksen äänimateriaaleista. Kinesteettinen oppija oppii kehon liikkeistä, kosketuksesta ja tekemisen kautta. Taktillinen oppija oppii kosketuksen kautta. Häntä auttavat itse kirjoitetut muistiinpanot ja keskittymistä tukee käsillä tekeminen.

Oppimisessa on myös eroja siinä, oppiiko asioita yksityiskohtien vai kokonaisuuksien kautta. Analyyttinen oppija etenee pienistä yksityiskohdista suuriin kokonaisuuksiin, kun taas holistinen oppija haluaa tietää ensin asiakokonaisuuden, jotta osaa antaa yksityiskohtaiselle tiedolle merkityksiä.

Jotta oppiminen olisi mielekästä, on syytä löytää omin tapa oppia ja ottaa käyttöön erilaisia apuvälineitä.

Selkokirjat

Selkokieli on kieltä, joka on mukautettu helpommin luettavaksi ja ymmärrettäväksi. Se helpottaa niitä, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää lukemaansa. Selkokielen periaatteisiin kuuluu ennakoivuus; ensin kerrotaan, mitä tullaan kertomaan.

Selkokielistä kirjallisuutta julkaistaan Suomessa sekä suomeksi että ruotsiksi, suoraan selkokielellä ja ”käännettynä”. Viime vuonna esimerkiksi selkokielistettiin Anna-Leena Härkösen Häräntappoase ja uusia selkokielisiä teoksia ilmestyy vuosittain kymmenkunta.

Lukutaito kehittyy lukemalla ja onkin tärkeää, että selkokielisiä kirjoja ilmestyisi mahdollisimman monen kirjallisen genren sisällä.

Etana_Editions_KIDDO_koko_sivun_kuvitukset-2

Lukukoirat

Lukukoiratoiminta sai alkunsa Yhdysvalloissa. Toiminta-ajatuksen mukaisesti ihmisläheinen koira jaksaa kuunnella ääneen lukemista – millaista vain – ja on kritiikitön kuuntelija, joka ei keskeytä eikä korjaa, näin kannustaen ja rohkaisten samalla lukijaa. Suomessa on tällä hetkellä lukukoiria kirjastoissa jo usealla paikkakunnalla, mutta toiminta perustuu yhä vapaaehtoisuuteen; usein toiminta onkin kiinni aktiivisista ja aloitteellisista kirjastonhoitajista, jotka pitävät sekä kirjoista että koirista. Yleensä lukukoiran kanssa vietetään noin viidentoista minuutin pituinen rauhallinen hetki, jossa läsnä ovat vain lukija, koira ja koiran omistaja. Koiran rauhallinen läsnäolo kannustaa lasta lukemaan ääneen virheitä pelkäämättä, jolloin lapsi saa positiivisen lukukokemuksen ja toivottavasti kipinän säännölliseen lukemiseen. Lukukoirien ”vastaanotolla” voivat käydä kaikenikäiset lukijat, jotka kaipaavat kannustusta lukemiseen. Lukeminen ja oppiminen ovat kaikkien oikeus ja ilo.

 

Toimittaja Laura Puromies ja kuvittaja Etana Editions.

 

Lähteitä:

www.papunet.net

www.lukihäiriö.fi

www.erilaistenoppijoidenliitto.fi

Kiitos myös dosentille ja asentohuimauksen tutkijalle Tapani Rahkolle sekä Rauman lasten- ja nuortenosaston kirjastonhoitajan Mari Tanelille, joka on pro gradu -työssään tutkinut kirjastojen oppimisongelmaisia asiakkaita.