kiddo2_iso_flat

Äiti, mistä vauvat tulevat?

Lapsen seksuaalisuus mietityttää monia vanhempia, oli kysymyksessä sitten taapero tai teini.

Ihminen on seksuaalinen olento kohdusta hautaan. Jo raskauden aikaisissa ultraäänitutkimuksissa on nähty, kuinka sikiöt tunnustelevat sukupuolielimiään. Seksuaalisuuden kehitys on yhtä luonnollinen osa lapsen kasvamista kuin se, että hänen motoriset ja kognitiiviset taitonsa paranevat vuosi vuodelta. Matkalle, jolla pieni lapsi kasvaa terveellä tavalla ylpeäksi omasta ainutlaatuisesta kehostaan ja sen toiminnoista nuoreksi aikuiseksi, mahtuu kaikenlaisia etappeja.

***

Mikäli aihe herättää ristiriitaisia tunteita, etsi omat tapasi tulla sinuiksi sen seikan kanssa, että lapsellasi on seksuaalisuus, niin viattoman suloinen kuin hän saattaakin olla juuri nyt.

***

Sillä, miten asennoidut ja miten toimit lapsen seksuaalisuuteen, on iso merkitys jo siitä lähtien, kun vauva syntyy. Siksi aihetta ei kannata yrittää lakaista maton alle. Mieti hyvissä ajoin kaikenlaista, mikä liittyy millään tavalla lapsesi alapään toimintaan ja sen olemassaoloon. Se, miten suhtaudut ja toimit, ohjaa lapsesi suhtautumista häneen itseensä ja vaikuttaa siten hänen seksuaalisuuteensakin, ei välttämättä kohtalokkaasti mutta jollain tasolla kuitenkin. On tärkeää luoda omien arvojen mukainen linja, sillä harvoihin kysymyksiin on yksi oikea vastaus. Niin ikään auttaa, jos molemmat vanhemmat ajattelevat asiasta jotakuinkin samansuuntaisesti. Näitä monisyisiä teemoja voi alkaa pohtia jo raskauden aikana, tosin myöhäistä tai tarpeetonta se ei ole koskaan.

***

kiddo1_iso_flat

Miten perheessänne kutsutaan sukupuolielimiä?

Mitä mieltä olet tyttöjen ja poikien erilaisuudesta ja samanlaisuudesta?

Miten huomioit tai olet huomioimatta lapsen sukupuolen hänen kasvatuksessaan?

Miten suhtaudut pissoihin ja kakkoihin, olivat ne sitten vuotavasta vaipasta tai kuivaksi opettelevan vahinkoja?

Mitä ajattelet, jos huomaat pienellä pojallasi pienen jöpötyksen tai pienen tyttösi tutkivan pientä pimppaansa?

***

On hyvä miettiä, mitä ajattelee lapsensa kehosta. Vauvan jos kenen keho on jatkuvan tarkkailun alaisena ensimmäiset kuukaudet – niin neuvola kuin läheisetkin valvovat, onko yksilöstä kehittymässä normaali vai ei.

***

kiddo3_iso_flat

Mitä ajattelet lapsen mahdollisesta ali- tai ylipainosta tai ali- tai ylipituudesta?

Miten kommentoit hänen ulkonäköään ylipäätään?

Miten puhut itse omasta kehostasi, entä muiden?

Miten perheessänne suhtaudutaan alastomuuteen, syömiseen, treenaamiseen, kosketteluun ja kaikkeen muuhunkin kehoon liittyvään?

Miten suhtaudut median kehonkuvaan?

***

Oma mahdollinen parisuhteesi ja se, miten toimit kumppanisi kanssa, antaa lapsellesi esimerkkiä pienestä pitäen.

Miten puhut, miten kosketat, miten arvostat toista aikuista?

***

Silitä, helli ja suukottele lasta usein. Lapsena kärsittyä halipulaa voi olla haastavampi lähteä aikuisena paikkaamaan.

***

kiddo2_iso_flat

Mieti hyvissä ajoin, miten vastaat lapsen klassikkokysymykseen siitä, miten vauvat tehdään. Aiheesta löytyy myös kivoja kirjoja, kuten Katerina Janouchin Mistä pienet vauvat on tehty. Kysyi lapsi mitä tahansa, on tärkeää vastata hänen kehitystasonsa mukaisesti – liian monipuolinen informaatio voi mennä ohi korvien tai pistää pasmat sekaisin. Eräs hyvää tarkoittava vanhempi halusi selittää kolmevuotiaalleen, että myös naiset ja naiset sekä miehet ja miehet voivat saada lapsia, mutta silloin jotkut käyttävät lääkärin apua. Tenava selosti pitkään, kuinka vauvat syntyvät siten, että lääkärin laittaa siemenen massuun.

***

On täydellisen hyväksyttävää sanoa lapselle: ”Äiti/isä ei tiedä, otetaan selvää!” On eri asia olla hämmentynyt lapsen edessä kuin tuottaa hänelle häpeää sen takia, että hän uskaltaa kysyä tai tehdä jotain. Neutraali ”ahaa” tai ”öö”-reaktio on siis parempi kuin voimakas ”hyi!” tai kiusaantunut hiljaisuus.

***

Omien sukupuolten koskettelu ja siitä mielihyvän saaminen. Kehon tutkiskelu muiden samanikäisten lasten kanssa. Vessasanojen viljely. Pieni lapsesi voi puuhata paljon sellaista, joka tuntuu sinusta hämmentävältä, ja se on silti täysin normaalia, jopa suotavaa. Lapselle luontainen uteliaisuus ajaa erilaisten kokeilujen tekemiseen, eikä käytökseen kannata suhtautua raivokkaan jyrkästi, vaikka se tuntuisikin kyseenalaiselta. Aikuisen kannattaa kärsivällisesti selittää, milloin puuhat ovat sopivia ja milloin eivät. Yksi rajaus on se, mitä voi hommailla omassa rauhassa, mutta ei julkisesti. Toinen tärkeä rajaus on se, että näihin leikkeihin pätee sama sääntö kuin kaikkeen muuhunkin: ei saa tehdä inhottavia juttuja, pakottaa toista tekemään vasten tahtoaan tai tuottaa kipua. Jos lapsen käytös jää kovasti pohdituttamaan, älä jää yksin miettimään, mikä on suotavaa ja mikä ei – kasvatuskysymyksiin saa asiantuntevaa ammattilaisapua.

***

Pienikin lapsi saa pidettyä mielessään, että vain vanhemmat sekä lääkärit ja sairaanhoitajat saavat koskettaa heitä uikkarin peittävän alueen sisäpuolelle. On tärkeää käydä lapsen kanssa läpi, kuka heitä saa koskettaa ja miten. Samalla on hyvä selittää myös, miten he saavat koskettaa muita. Uikkarialueen kunnioittaminen pätee aikuisiin ja kaikenikäisiin toisiin lapsiin.

***

Pienellekin lapselle kannattaa opettaa, että hänellä on omat rajat, niin kehon kuin mielen, joita ei saa ylittää. Rajojen tiedostaminen lähtee siitä kokemuksesta, että on arvokas itsessään ja että on oikeus yksityisyyteen. Samalla kun opettaa hyviä tapoja, kannattaa linjata sekin, että voi tulla uhkaavia tai pelottavia tilanteita, jolloin aikuiselle ei tarvitse olla kohtelias ja totella.

***

Googlettamalla sanan ”turvataidot” löydät paljon lisätietoa siitä, miten auttaa itsenäistyvää lasta liikkumaan itsekseen. Kun lapsi alkaa käyttää itsekseen internetiä, ulota turvataitojen käsittely myös sinne: miten verkossa kannattaa toimia, jotta saa ehkäistyä ikäviin tilanteisiin joutumisen.

***

kiddo4_iso_flat

Teini-iän alku on herkkää aikaa kehonmuutoksineen ja mielen murroksineen. Keskimäärin murrosikä alkaa tytöillä 10-vuotiaana ja pojilla 12-vuotiaana, ja yksilölliset vaihtelut ovat suuria. Muutokset voivat hämmentää nuorta pahasti, joten yritä kuulostella, minkä tyyppisestä tuesta juuri hän saattaisi hyötyä. Se, ettei ole kiire kasvaa aikuiseksi ja alkaa tehdä isojen juttuja, voi olla monelle hyvä viesti. Niin ikään varo ylihuolehtimista ja kohtuutonta stressaamista: on todennäköisempää, että lapsi kyllä oppii väistämään maailman vaaroja sen sijaan, että hän putoaisi jokaiseen eteensä tulevaan kuoppaan.

***

Voi olla, ettei murrosikäinen vaikuta olevan mitenkään kiinnostunut seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Et ole epäonnistunut vanhempi, mikäli seksiä, seksuaalisuutta ja omaa kehoa koskevat keskustelunaloitukset teinin kanssa menevän joka kerta penkin alle. Jo yrittäminen on plussaa. Päihdekasvatus kulkee käsi kädessä seksuaalikasvatuksen kanssa, päihtyneenä kun tulee otettua helpommin riskejä. Voi myös olla helpompaa, että nuori saa tietoa muualtakin – opasta häntä myös hyvien lähteiden ääreen ja puhu myös lähdekritiikistä eli siitä, miksi kaikkea lukemaansa ja näkemäänsä ei kannata uskoa. Nuorille on saatavissa paljon seksimyönteistä, asianmukaista tietoa sekä ehkäisymenetelmistä että siitä, mitä ekalta kerralta on odotettavissa. Samaa rakentavan kriittistä lähestymistapaa voi soveltaa myös siihen, miten suhtautua kavereiden ja mahdollisten seurustelu- ja seksikumppaneiden juttuihin.

***

Pyri pitämään keskusteluyhteys auki teinin kanssa, vaikka hänen tekemänsä valinnat kuinka rassaisivat sinua. On parempi, että ärsyttävä seurustelukumppani viettää aikaa teillä kuin et näkisi nuorta paria ollenkaan tai että tiedät, ketä netissä tapaamaansa hän on lähdössä tapaamaan ja minne.

***

Pohdi, lähdetkö siitä, että kaikki ovat heteroita tai että he kokevat biologisen sukupuolen omakseen. Avoin, seksuaalisen moninaisuuden huomioon ottava kulttuuri tekee maailmasta paremman paikan. Esimerkiksi Setan nettisivuilla on runsaasti materiaalia, mikäli koet, että tietämyksessäsi on aukkoja puhuessasi lapsesi kanssa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä.

***

Ammenna kaikissa lapsesi kasvuvaiheissa omista lapsuus- ja nuoruusvuosistasi.

Mitä sinulle opetettiin seksistä, seksuaalisuudesta ja kehostasi?

Mitä ajattelit vanhempiesi ja muiden aikuisten omasta käytöksestä seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä?

Millainen oli oma ensi-ihastumisesi ja ‑rakastumisesi?

Miltä tuntui, kun murrosikäsi alkoi?

Millainen teini olit?

Miten suhtauduit itsetyydytykseen?

Millainen oli ensisuudelmasi ja -rakastelusi?

Mikä sinulle oli haitallista, mikä hyödyllistä?

Mitä haluat siirtää lapsellesi, mitä taas et?

Millaisia muistoja haluat, että lapsellesi jää heidän seksuaalikasvatuksestaan?

Millaista seksielämää toivot lapsellesi?

***

 

Toimittaja Elina Tanskanen ja kuvittaja Ilona Partanen.